Hankkeen taustaa ja tietoja

Tutkimusten ja selvitysten mukaan suomalaisten kursseilla käyminen on vähentynyt, aika opiskella on vähentynyt, mutta sen sijaan tarve oppia on kasvanut. Samaan aikaan työpaikoilla on tunnistettu vahvasti jatkuva tarve oppia uutta ja jatkuvasta oppimisesta on tullut monen työn keskeinen sisältö. Uuden oppimista ja täydennyskouluttautumista haastavat erityisesti vaikeudet sovittaa hektinen ja vaativa työelämä ja koulutusmahdollisuudet yhteen. Monella työpaikalla odotetaan, että työntekijät itse ovat aktiivisia uuden oppijoita. Uutta tietoa ja osaamista tarvitaan myös jatkuvissa muuttuvissa töissä. Osalla työpaikoista oppiminen on otettu osaksi työtä, mutta samaan aikaan työpaikoilla koetaan jatkuvaa aikapulaa sekä ristiriitoja käyttääkö aikaa oppimiseen vai työn tekemiseen ja onko oppiminen omaa vai työnantajan aikaa. Henkilöstöhallinnon ammattilaisilla ei ole aina mahdollisuuksia rakentaa hyvin räätälöityjä ja yksilökohtaisia oppimistilaisuuksia ja toisaalta yksilöillä itsellään ei ole valmiuksia löytää heille sopivimpia oppimisyhteisöjä osana ja integroida ne osaksi työtään.

On selvää, että virallisten koulutusmuotojen rinnalle tarvitaan uudenlaisia mahdollisuuksia, tunnistettuja ja tunnustettuja oppimisen tapoja, jotka ovat soviteltavissa paremmin yksilön arkeen niin ajankäytön kuin toteutustapansa vuoksi. Tarve jatkuvan oppimisen mahdollistamiselle osana muuttuvaa työelämää ja sen toimintamallien uudistamiselle on tunnistettu myös hallitustasolla, jonka perustama parlamentaarinen työryhmä on työstänyt vuonna 2020 jatkuvan oppimisen uudistamisen linjauksia. Jatkuvan oppimisen uudistuksella pyritään vastaamaan yksilön tarpeeseen kehittää omaa osaamistaan elämän ja työuran eri vaiheissa. Yhtenä tavoitteena on tunnistaa myös muualla kuin muodollisissa oppimisympäristöissä ja koulutuksissa hankittu osaaminen ja samalla sopia yhteiset periaatteet muualla kuin koulutuksessa hankitun osaamisen tunnustamiselle.

Tarve oppia uutta syntyy paitsi työpaikkojen tarpeesta uudenlaiseen osaamiseen, mutta myös yksilön motivaatiosta ja halusta oppia uutta ja päivittää omaa osaamistaan. Kun virallisiin täydennyskoulutuksiin osallistumisesta on tullut haastavaa rajallisten resurssien vuoksi, olemme pohtineet mahdollisuutta synnyttää vertaisoppimisverkostoja, jotka mahdollistaisivat uusien, työelämän entisestään kiihtyvien vaatimuksien täydentävän oppimisen uudelleen raamitettuna oppimisympäristönä. Uudet oppimiset tavat (virtuaaliympäristöt, vertaisoppiminen, mikro-oppiminen) ovat arkea monessa työssä ja tarve oppia on osa työtä. Koulutustilastot eivät välttämättä tallenna tällaista uutta, pirstaloitunutta työssäoppimista. Työpaikoilla toteutetaan koulutusta työnantajan intressien ja resurssien mukaisesti eikä siellä ole mahdollista toteuttaa omaa ammattia täydentäviä tai laajentavia opintoja, saatikka toteuttaa yksilön intressejä uuden työn / asiantuntijuuden omaehtoisesta oppimisesta. Yksilön oma koettu tarve oppia on kuitenkin kestävä oppimisen motivaatio.

Pilottiprojektissa on tarkoitus kokeilla, millaista toimivan vertaisoppimisverkoston rakentaminen on ja mitä se vaatii alueellisilta toimijoita. Pilotissa pyrimme selvittämään, miten verkoston jäsenet saadaan parhaiten kutsuttua osaksi verkoston toimintaa ja millaisissa ympäristöissä (kaupungit, kunnat jne) toiminta olisi mahdollista toteuttaa. Haluamme pilotin aikana selvittää myös sen, onko vertaisoppiminen luontevaa ainoastaan asiantuntijaorganisaatioiden jäsenille (myynti/markkinointihenkilöt, laatuvastaava…), vai voivatko muutkin ammattikunnat hyötyä samanlaisesta oppimisesta (kampaamoyrittäjä, putkimies…). Tarkoitus on tutkia pilotissa vertaisoppimisen ilmiötä osana laajempaa elinikäisen oppimisen uudenlaista muotoa.

Pilottimme tukee yhteistä, toimijariippumatonta, aktiiviseen toimintaan pohjautuvaa jatkuvan oppimisen ponnistusta, joka kokoaa yhteen kaikki julkiset toimijat alueella.
Vertaisoppiminen on yksi tehokas keino aikuisten työelämäoppimisessa. Vertaisoppimisen hyötyjä ovat mm. kriittisen ajattelukyvyn paraneminen, sisäisen oppimismotivaation kasvu sekä kannustava ilmapiiri oppimistilanteessa (*Quarstein & Peterson, 2001).

Vertaisoppiminen haastaa oppijan ottamaan vastuuta ja toimijuutta oppimisestaan. Työtä ja ammattiosaamista tukevan vertaisoppimisen toteuttaminen on hankalaa työpaikoilla, joissa tietyn ammattiryhmän tai asiantuntijuuden edustajia on vain yksi tai muutamia. Keneltä vertaiselta voidaan tällöin oppia lisää?

  • Lähde: Quarstein, V.A. & Peterson, P.A. (2001). Assessment of cooperative learning: A goal-criterion approach. Innovative Higher Education, 26(1), pp.59-77.

Vertaisoppimisesta sanottua:

Jokainen ihminen on omassa elämässään ottamassa askeleita eteenpäin.

Vertaisopisto Advisory Board jäsen

Annetaan ihmiselle vastuuta ja rohkeutta ottaa oppiminen omiin käsiinsä.

Vertaisopisto Advisory Board jäsen

Tärkeintä on ymmärtää mitä kohti on menossa. Sille pohjautuu kaikki motivaatio oppia.

Vertaisopisto Advisory Board jäsen

Jokainen voi oppia ja opettaa.


%d bloggaajaa tykkää tästä: